Mark Taimanov (s.1926, k.2016) oli yksi niistä suurista shakkimiehistä, jolla oli toinenkin ura shakin ohella: musiikki! Hän oli konserttitason pianisti ja levytti mm. vaimonsa kanssa.
Hänen shakkiuralla oli kaksi huippua, ensin vuoden 1953 Zurichin ehdokasturnaus ja myöhemmin 1971 kuuluisa MM-ehdokasottelutappio Vancouverissa Fischerille lukemin 6-0. Hän joutui Neuvostoliitossa ankarien rankaisutoimien kohteeksi epäilyksenä häviön poliittisesta agendasta, jota ei mitenkään lievittänyt hänen hallustaan rajalla löytynyt Solsenytsin kirja – häneltä vietiin mm. hänen stipendinsä ja oikeus matkustaa ulkomaisiin turnauksiin. Taimanov totesi, että jäähän hänelle vielä musiikki! Myös hänen avioliittonsa päättyi ja sen mukana hedelmällinen musiikillinen yhteistyö hänen nyt ex-vaimonsa kanssa, joten hän siirtyi soolouralle. Kun Larsen hävisi seuraavaksi 6-0 ja Petrosjan 8½-2½, sanktiot lieventyivät.
Taimanov pelasi viimeisen maailmanluokan turnauksensa 1977 Neuvostoliiton vallankumouksen juhlaturnauksessa, vaikka hän jatkoi pelaamista vanhoille päiville asti. Parhaan noteerauksensa maailmanlistalla hän teki tammikuussa 1957 sijoittuen chessmetricsin listoilla viidenneksi Smyslovin, Botvinnikin, Keresin ja Bronsteinin jälkeen, 13 vuotta myöhemmin syyskuussa 1970 hänet noteerattiin sijalle seitsemän edellään Fischer, Spasski, Korshnoi, Polugajevski, Larsen ja Petrosjan.
Panu Laine esittelee Taimanovin henkilöhistoriaa ja pelejä Shakkiareenalla tiistaina 24.2.2026 klo 17.30 osoitteessa Hiomotie 10, 2. kerros. Tervetuloa!
