Englanti oli kansainvälisellä menestyksellä mitattuna shakkimaana Suomea perässä 70-luvun alkuun asti. Kun luotiin tehokas viikonlopputurnaus-Grand Prix-sarja, nuoret kouliutuivat aivan eri lailla kuin vanhat englantilaiset amatööri-ihanteet olivat sallineet; huipulle pyrkimiseen motivoi myös Reykjavikin MM-ottelunkin 1972 osaltaan pelastaneen Jim Slaterin erittäin avokätiset palkkiot ensimmäisille suurmestareille. Tony Miles (1955-2001), nuorten maailmanmestari 1974, sai tittelin ensimmäisenä 1976, hän oli maan ykköspelaaja noin vuoteen 1986 asti, jolloin Nigel Short nousi ohi. Maajoukkue oli jo 80-luvun alusta mitalisuosikkeja, sai kolme peräkkäistä olympiahopeaa.
Jaettu voitto Kortshnoin kanssa Amsterdamissa 1976 oli ensimmäinen maailmanluokan esitys (turnaus muistetaan Viktorin loikkauksesta), sitten toinen sija ensimmäisessä Tilburgin superturnauksessa 1977 Karpovin jälkeen. Hienoin oli Tilburg 1985, puolitoista pistettä muiden edellä tuloksella 8/11, dramaattisin sama turnaus seuraavana vuonna, jaettu voitto Kortshnoin ja Hübnerin kanssa hierontapöydällä rikkoutuneen selän vuoksi maaten. Eri pelaajien erilaiset temperamentit nähtiin siinä, miten nämä järjestelyyn suhtautuivat.
Huippuvuosinaankin Miles pelasi jatkuvasti myös viikonlopputurnauksia ja vaatimattomiakin avoimia turnauksia; jälkimmäiset selvästi painoivat Elo-lukua alas, korkein listasijoitus silti yhdeksäs vuonna 1986. Häviö Kasparoville näytösottelussa Baselissa 1986 luvuin 5½-½ saattoi olla liiallinen kolaus, ja listasijoitus lähtikin jyrkkään alamäkeen. Miles oli aina kamppailija ja improvisoija laudan ääressä, ei niinkään huolellinen valmistautuja. Näinä vuosina alkoi esiintyä mielenterveydellisiä ongelmia aika dramaattisestikin.
Englantilaisen avauskoulukunnan voidaan katsoa olevan olemassa, alkaen jo 1800-luvun Owenin puolustuksesta 1.e4 b6, jota mm. Miles modernisoi, ja Milesin voitto Karpovista Skaran joukkue-EM:ssä 1980 siirrolla 1.e4 a6 on virstanpylväs. Kaikenlainen liiallisen avausteorian välttely siis toisena komponenttina, toisena asemallisesti epäilyttävinä pidettyjen pelitapojen kokeilu.
Kautta uransa Miles oli hieno shakkikirjoittaja; kun hänen vuotensa maailman huipulla olivat ohi, hänen jäljittelemätön tyylinsä hioutui sarkastiseenkin huippuunsa.
Miles kuoli nukkuessaan diabeteskomplikaatioihin.
Tervetuloa, uraa ja pelejä esittelee
Joose Norri
