Keski-Euroopan mahtivaltio Saksa marssi sokeasti lähes koko 1930-luvun kansallissosialismiin Hitlerin johdolla. Hänestä tuli Führer pian presidentti Hindenburgin kuoltua 1934. Kun syyskuussa 1935 säädettiin niin sanotut Nürnbergin rotulait, joilla rajoitettiin juutalaisten ja ei-arjalaisten oikeuksia, kiihtyi juutalaisiin ja slaaveihin kohdistunut väkivalta vainoksi. Rotulait lukittiin kuitenkin laatikkoon pois maailman silmiltä 1936 Berliinin olympialaisten ja Münchenin shakin olympiaturnauksen ajaksi. Maaliskuussa 1938 toteutui sitten Hitlerin suuri unelma eli Anschluss, Itävallan liittyminen Saksan valtioon. Näin syntyi Grossdeutschland, Suur-Saksa. Seuraavana keväänä Hitler täydensi valtiotaan miehittämällä siihen sudeettialueiden jälkeisen loppuosan Tšekkoslovakiasta.
Järjestyksessä 8. shakkiolympialaiset oli myönnetty Argentiinaan, Buenos Airesiin. Ne alkoivat 21. elokuuta 1939. Osanottajamaita oli 27, ja alkukilpailut pelattiin neljässä eri ryhmässä. Joka ryhmästä neljä parasta selvisi loppukilpailuun, johon tuli siten 16 joukkuetta. Turnauksen etenemisen keskeytti 1. syyskuuta Saksan hyökkäys Puolaan, mihin myös Neuvostoliitto hyökkäsi idästä muutamaa päivää myöhemmin. Siitä seurasi sodanjulistuksia useiden maiden välillä, joten Buenos Airesin turnauksessa päätettiin, että sotaan keskenään joutuneet maat sopivat tasapelin 2–2. Näin turnaus voitiin jatkaa loppuun. Vain Iso-Britannia poistui kokonaan kisoista. Lopputulostaulukossa kuusi parasta maata olivat 1. Saksa 36 p. 2. Puola 35½ p. 3. Viro 33½ p. 4. Ruotsi 33 p. 5. Argentiina 32½ p. ja 6. Tšekkoslovakia 32 p.
Joukkueista voi mainita, että Saksa pelasi Anschlussin huumassa Itävallan kanssa yhteisellä joukkueella: Eliskases ja Becker (Itävalta), Michel, Engels ja Reinhard (Saksa). Puolan vahvan joukkueen kärkinimet olivat Tartakower, Najdorf ja Frydman. Viron pronssin takuumiehinä olivat Keres ja Schmidt. Erikoisuutena nykyaikaan verrattuna voi pitää Palestiinan joukkuetta, joka sijoittui turnauksessa sijalle 9. Palestiinan joukkueen pelaajat olivat kaikki juutalaisia, kärjessä tunnettu KvM Moshe Czerniak. Turnauksen pelaajista parhaat suoritukset tekivät Najdorf ja Keres, jotka saivat 8½ pistettä, sekä Ståhlberg ja Czerniak, jotka saivat 7 pistettä. Myös vanhat maailmanmestarit Capablanca ja Aljechin pelasivat yli 70 prosentin tuloksen ykköspöydillä.
Historioitsija Pekka Kauppala on valmistellut meille katsauksen siitä, mihin toisen maailmansodan syttyminen vuoden 1939 shakkiolympialaisten aikaan johti. Monet pelaajat reagoivat sodan syttymiseen varsin voimakkaasti, vaikka Puolan valtaamisen ei voitu vielä ennustaa johtavan maailmansotaan.
Petri Saharinen
