Togo–Suomi 0-4 (suomalaisilla oli parittomilla pöydillä mustat)
Komi Nukunu Amega-Dzaka (1639)
KvM Dmitri Sklyarov (2474)
0-1
Kossi Thierry Egbe (1703)
KvM Vilka Sipilä (2416)
0-1
Mikhail Strovsky (2158)
KvM Sampsa Nyysti (2363)
0-1
Yakini Tchouka (1934)
FM Pekka Köykkä (2361)
0-1
0-4
Sklyarovin olympialaisdebyytti oli vaivaton voitto yli 800 pistettä alemmaksi rankattua vastustajaa vastaan. Torren hyökkäyksellä alkaneessa pelissä valkea teki odotetusti ensin pieniä asemallisia virheitä (keskustasta luopuminen, kuningatarsivustan heikentyminen, lähettiparista luopuminen), kunnes 20. siirron taktinen virhe 20.Db4?? ratkaisi pelin lopullisesti haarukan 20…Rd3 takia.
Sipilä antoi valkeilla hieman tasoitusta espanjalaisen Yatesin muunnelmassa, sillä hän menetti lähettiparin, eikä saanut siitä aivan riittävää kompensaatiota. Avausvaihe ei kuitenkaan ole Vilkan vahvin osa-alue, joten syytä huoleen ei ollut. Musta erehtyikin 17…Lg5?:llä antamaan valkealle mahdollisuuden vaihtaa vahva lähettinsä pois, minkä jälkeen valkealla oli miellyttävä etu. Mustan a5-ratsu oli pienissä vaikeuksissa, ja valkea voitti sotilaan. Kompensaatiota ei ollut, ja Vilka vei värinsä voittoon.
Nyystiä vastaan asettui Togon joukkueen selvästi vahvin pelaaja. Itse asiassa heidän koko pöytäjärjestyksensä on lähes käännetty vahvuuslukujärjestys. Ehkäpä he laskelmoivat tällä tavoin saavansa hieman enemmän pisteitä vahvempia joukkueita vastaan. Mutta ei toki tänään. Sampsa ei väistänyt epäteoreettisessa sisilialaisessa vaihtoja, joihin valkea innokkaasti pyrki, mistä palkkiona hän sai pienen edun daamittomaan keskipeliin. Useimmiten vahvemman pelaajan etu korostuukin nappuloiden vähentyessä. Musta valtasi hiljalleen lisää tilaa, ja näppärä sampsamainen laadunuhraus 34…Txc3! johti mustan sotilaiden läpimenoon kuningatarsivustalla.
Köykän peli alkoi symmetrisellä englantilaisella, jossa mustalla ei ollut teoreettisia ongelmia, mutta se tuskin oli Pekalla tavoitekaan. Mustan ensimmäinen epätarkkuus oli 11…b6?!, joka heikensi pitkää diagonaalia ja samalla valmisteli virhettä 12…e5?, joka hävisi puhtaan sotilaan. 18. siirrossa musta kyllästyi elämäänsä, ja kokeili riittämätöntä laadunuhrausta 18…Txd5?!, mutta Pekkaa ei tuollaisilla bluffeilla yllätetä. Pekan titteli listassa on vielä FM, mutta hän on täyttänyt KvM-tittelin vaatimukset ja virallisesti hänen arvonimensä vahvistetaan käsittääkseni olympialaisten aikaan pidettävässä FIDEn kongressissa.
Naiset
Kap Verde–Suomi 0-4 (suomalaisilla oli parittomilla pöydillä mustat)
Katlene Jussara Martins (1287)
WFM Anastasia Nazarova (2208)
0-1
Juliana Pio Monteiro (1319)
FM Johanna Paasikangas (2155)
0-1
Jacira Laura Almeida (-)
NKvM Tanja Tuominen (2080)
0-1
Akiane Moreno (1232)
NFM Heini Puuska (2010)
0-1
0-4
Nazarova sai mustilla eräänlaisessa Rossolimossa lähettiparin edun ja paremman sotilasaseman jo, kun siirtoja oli pelattu vain tusinan verran. Valkea ei onnistunut keksimään hyvää suunnitelmaa, ja Anastasian oli helppo käynnistää kuningassivustan sotilasvyöry lähettiparin tukemana. Valkean kevyet upseerit olivatkin niin solmussa, että 19. siirrossa luonnollinen 19.Rg3? johti jo upseerin menetykseen.
Pitkän (22 vuotta!) tauon jälkeen olympialaisiin paluun tehnyt Paasikangas vastasi mustan kuningasintialaiseen puolustukseen aggressiivisella nelisotilashyökkäyksellä. Kuningattaret vaihtuivat jo seitsemännessä siirrossa, mutta asema pysyi silti terävänä. Molemmilla oli valttikorttinsa: mustalla vahva e5-ruutu ja valkealla parempi kehitys. Valkea voitti pian sotilaan, mutta mustalla oli mahdollisuuksia saada kohtuullinen korvaus siitä aktiivisella pelillä. Tähän hänen uskonsa ei kuitenkaan riittänyt, ja muutama passiivinen siirto johti valkean ratkaisevaan etuun.
Tuomisenkin edellisistä olympialaisista ehti vierähtää kahdeksan vuotta. Hän (tai oikeastaan hänen c6-ratsunsa) lähti hieman epämääräisille poluille ”aloittelijasisilialaisessa” (Lc4 ilman d4:ää) 4…Ra5?!:llä, ja hieman yllättäen jäi pieniin vaikeuksiin avauksessa. Valkean kehitysetu olisi voinut aiheuttaa päänvaivaa mustalle, mutta valkean pyrkimys vaihtaa kaikki upseerit pois mitä epäedullisimmissakin tilanteissa teki Tanjan tehtävästä helpon. Ensin hän painosti itselleen sotilaanvoiton, minkä jälkeen vaihdettiin viimeisetkin nappulat pois ja sotilasloppupeli oli mustan helppo voitto.
Puuska valitsi kuningatarsotilaspelipussistaan Colle-Zukertortin (e3 ja b3). Hänen vastustajansa sijoitti nappulansa tukemaan …e5-etenemistä, mutta kun Heini tämän esti 8.Re5:llä, oli mustalle vaikea keksiä hyvää suunnitelmaa. Ratkaisu tuli jo 12. siirrossa, kun 12…La6?? osoittautui taktiseksi virheeksi. Heini ei kuitannut sitä ehkä kaikkein tehokkaimmalla tavalla (13.c5!), mutta pelijatkokin riitti voittoa lupailevaan etuun. Lupaus toteutuikin vakuuttavasti, vaikka peli päättyikin vasta 51. siirrossa, kun musta päätti jatkaa peliä mattiin asti.
