Shakin elektronisen urheilun Suomen mestaruudesta kilpaillaan 19.–20.2. Assembly Winter 2026 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa.

Kilpailua voi seurata suorana täältä.

Perjantaina 19.2. pelataan neljä karsintaturnausta klo 11, 14, 17 ja 20 alkaen. Aiemmasta tiedosta poiketen turnauksiin voi vielä osallistua saapumalla paikan päälle ennen pelien alkua. Lisätietoja löydät tästä linkistä.

Tapahtuman koko viikonlopun shakkiohjelma:

Tanskan Fredericiassa sunnuntaina päättyneissä nuorten PM-kisoissa Suomen joukkueen suurin tähti oli D-sarjassa (U13) kultaa voittanut Yiming Zhang.

Yimingille mestaruus oli jo hänen toinen PM-kultamitalinsa ja samalla kolmas PM-mitali. Vuonna 2024 hän saavutti E-sarjassa (U11) hopeaa, ja vuotta myöhemmin samassa sarjassa tuli mestaruus.

Yiming Zhang (kuvassa keskellä) palkintojenjaossa. Kuva: Sauli Tiitta

Muiden sarjojen suomalaispelaajista parhaiten onnistuivat Aku Salonen (4. sija A-sarjassa), Eeli Asikainen (5. sija B-sarjassa), Oliver Nieminen (5. sija C-sarjassa) ja Andrei Zuikov (6. sija E-sarjassa).

Yiming 1.kierroksen pelissään. Kuva: Sauli Tiitta

A-sarjan ensimmäinen kierros alkamassa. Herman Hietanen (Suomen paidassa) ja Aku Salonen (hupparissa) valmiina. Kuva: Sauli Tiitta

PM-kilpailujen täydelliset tulokset löytyvät täältä (valitse punaisesta palkista ”tabel stilling”, niin saat sarjojen oikeat järjestykset)
Kisojen pelit löytyvät puolestaan täältä.

Yleinen ja naisten SM-kilpailu järjestetään Shakkiareenalla 3.–11.4.2026.

KUTSU

Shakkiolympialaiset järjestetään Samarkandissa Uzbekistanissa 15.–28.9.2026.

Valintakriteerit SM-kilpailuihin ja shakkiolympialaisiin ovat seuraavat: 

Yleinen SM 2026 pelataan 10 pelaajan suljettuna kilpailuna, johon on varattu paikat v. 2025 Suomen mestarille Toivo Keinäselle ja avoimen SM:n 2025 voittaneelle Vilka Sipilälle. Nuorten Suomen mestari v. 2025 Toni Vainikalle, jos hän ylittää valintajakson aikana luvun 2100. Kilpailuun voivat ilmoittautua pelaajat, joiden huippuselo ajalla 1.1.2025-20.3.2026 on vähintään 2200. Osanottajien valinta tapahtuu kiintiöpaikkojen ja huippuselolistan mukaisessa järjestyksessä määräaikaan mennessä ilmoittautuneista. Pelimäärävaatimusta ei ole.

Naisten SM 2026 pyritään pelaamaan puoliavoimena kilpailuna siten, että kilpailuun saavat osallistua kaikki pelaajat, joiden huippuselo valintajaksolla (1.1.2025–20.3.2026) on vähintään 1600. Järjestäjä varaa oikeuden käytettävän turnausmuodon ja peliajankohtien valintaan aikaikkunassa 3.–11.4.2026. Kilpailuformaatti päätetään osallistujamäärän perusteella.

Viimeinen ilmoittautumispäivä yleiseen ja naisten SM-kilpailuun on 20.3.2026.

Yleisessä sarjassa SM-kilpailun 2026 kaksi parasta saa kiintiöpaikan olympiajoukkueeseen, ja myös kolmas saa paikan, jos hänen valintahetken valintalukunsa on vähintään 2400. Naisten sarjassa SM-kilpailun 2026 voittaja saa kiintiöpaikan olympiajoukkueeseen, ja myös toiseksi tullut saa paikan, jos hänen valintahetken valintalukunsa on vähintään 1900.

Muut edustuspaikat täytetään valintalistan mukaisessa järjestyksessä.

Valintajakso alkaa 1.1.2025 ja päättyy 30.6.2026. Olympiajoukkueisiin valittavilla tulee olla pelattuna vähintään 20 täydellä kertoimella vahvuuslukulaskentaan (selo / elo) laskettua peliä aikavälillä 1.7.2025–30.6.2026.

Valintalistat:

Valintalista
Naisten valintalista

Suomen joukkue. Takana vasemmalta: Herman Hietanen, Aku Salonen, Eeli Asikainen, Emil Reunanen ja Jami Valpas. Edessä vasemmalta: Max Nyberg, Andrei Zuikov, Oliver Nieminen, Roman Zaretckii ja Yiming Zhang. Kuva: Sauli Tiitta

Nuorten PM-kilpailut järjestetään tänä vuonna 13.–15.2. Tanskan Fredericiassa.

Pelit alkavat perjantaina 13.2. Suomen aikaa klo 11.

Virallinen kisasivu löytyy täältä.

Livepelejä pääsee katsomaan puolestaan täältä.

Suomen edustajat:

A-ryhmä (U20)
Herman Hietanen
Aku Salonen

B-ryhmä (U17)
Eeli Asikainen
Jami Valpas

C-ryhmä (U15)
Oliver Nieminen
Emil Reunanen

D-Ryhmä (U13)
Yiming Zhang
Max Nyberg

E-ryhmä (U11)
Andrei Zuikov
Roman Zaretckii

Suomen joukkueenjohtajana toimii Sauli Tiitta, joka raportoi kisatapahtumista Shakkituvassa

Juttua muokattu 13.2. klo 11.10: lisätty artikkelikuva.

Vuotuinen suurkatselmus, Hollannin Wijk aan Zeen 88. turnaus, nykyisin Tata Steel, päättyi uzbekkien kaksoisvoittoon. Nodirbek Abdusattorov otti 9/13, Javohir Sindarov puolikkaan vähemmän. Joukkueen olympiavoittoa neljä vuotta sitten, pronssia kaksi vuotta sitten, on tarpeetonta enää ihmetellä; syyskuussa heillä on kotikisat Samarkandissa. Maailmanmestari Gukesh jäi 50 prosenttiin, intialaiset ottivat ylipäänsä takapakkia; heidän on parannettava puolustaakseen olympiakullan.

Ellen erehdy, ensimmäisen kerran shakkihistoriassa kaksi saksalaista sijoittui hallitsevan maailmanmestarin yläpuolelle. Mathias Blübaum näytti että paikka ehdokasturnauksessa ei ollut sattuma, Vincent Keymer ykkössijoitettuna voitti kuusi ja hävisi neljä peliä, omanlaisensa ennätys sekin. 14-vuotias Yagiz Kaan Erdogmus otti myös plustuloksen…

Itse seurasin enemmän kuin koskaan aiemmin kakkosryhmää, koska mukana oli 56-vuotias Ivanchuk; hän oli itse pyytänyt kutsua. Voiton ja kutsun ensi vuoden Masters-ryhmään vei 15-vuotias USAn Andy Woodward, 10/13, Vasili jäi puolikkaan, neljän kärjestä kolmen muun yhteenlaskettu ikä on 53 vuotta. Vasta eilenhän Ivanchuk voitti nuorten Euroopan mestaruuden, 30 vuotta sitten hän voitti tämän turnauksen ylimmän ryhmän. On muodostunut perinteeksi että tähän Challengers-ryhmään kutsutaan kovia naisia, heistä parhaiten tällä kertaa Kazakstanin Bibisara Asaubajeva, 7½/13; hänestä jäi puoli pistettä Argentiinan 12-vuotias Faustino Oro.

Muutaman vuoden tauon jälkeen suomalaisedustustakin oli, Mika Puittinen pelasi yhdessä ryhmässä – jo perinteisestihän samassa salissa on pari tuhatta pelaajaa, maailman huiput ovat vähemmän suojattuja kuin yleensä. Reportterimme pyrkii tavoittamaan Mikan kommentteja varten.

Tervetuloa, pelejä esittelee todennäköisesti allekirjoittanut.

Joose Norri

Kilpailun pelaajat ja toimitsijat yhteiskuvassa. Eturivi: Leo Järvi, Tomi Tocklin ja Keijo Riekkinen.
Takarivi: Elias Lecklin, Oiva Anttila, Juha Oikarainen, Ekaterina Arlovskaya, Teemu Ruohonen, Jouko Miikkulainen, Bengt Wikman, Ari Tonteri, Ville Mäki, Aarne Pirkola, Kari Holmela, Pentti Kangaslampi, Marko Tauriainen (päätuomari) ja Seppo Pukkinen (kilpailun johtaja).

Keijo Riekkinen on voittanut Parashakin Suomen mestaruuden 2026.

Paralympiakomitean sekä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n Helsingissä 23.–25.1. järjestämään kilpailuun osallistui yhteensä 16 pelaajaa.

Riekkinen varmisti kultamitalin viimeisen kierroksen tasapelillään kisan ykkössijoitettua Ari Tonteria vastaan. Kolmanneksi sijoittui Tomi Tocklin.

Viimeisen kierroksen tiukka kärkipeli Tonteri-Riekkinen käynnissä. Kuva: Marko Tauriainen

Kisan palkitut:

1. Keijo Riekkinen (SalSK) 4,5/5
2. Ari Tonteri (HyvSK) 4
3. Tomi Tocklin (SalSK) 3,5

Kilpailun palkitut: Ekaterina Arlovskaya, Ari Tonteri, Keijo Riekkinen, Tomi Tocklin ja Leo Järvi. Kuva: Marko Tauriainen.

Paras nuori:

Leo Järvi (TuTS) 3,5

Paras nainen:

Ekaterina Arlovskaya (Norppa) 3

Yleiskuvaa pelisalista. Kuva: Marko Tauriainen

Onnittelut kaikille mitalisteille sekä kiitokset kaikille osallistujille ja kilpailun järjestelyistä vastanneille.

Kisan täydelliset tulokset löytyvät täältä.

Paul Keres syntyi 7.1.1916 silloisessa Venäjän valtakunnan Viron kuvernementin Narvan kaupungissa. Hän oppi pelaamaan nelivuotiaana perheensä parissa. Kehitys oli kuitenkin suhteellisen vauhdiltaan melko rauhallista. Vasta 19-vuotiaana hän voitti ensimmäisen kerran Viron mestaruuden. Hän matkusteli melko vähän ja viihtyi kotinurkillaan hyvin. Taidot kasvoivat ennen kaikkea massiivisen kirjeshakinpeluun seurauksena. 1935 kuitenkin pääsi hän shakkimaailman tietoisuuteen loistotuloksella 12,5/19 olympialaisten ykköspöydällä Varsovassa. Jaettu voitto Aljehinin kanssa Bad Nauheimissa 1936 nosti hänet jo maailman huipun tienoille ja AVRO-turnauksen voitto 1938 teki hänestä tunnustetun maailmanmestaruusehdokkaan. Maailmanmestaruusottelua suunniteltiin ja Aljehin valmistautui siihen intensiivisesti. Kuitenkin kiristyvä maailmanpolitiikka kaatoi otteluhankkeen.

Toisen maailmansodan aikana Keres, jonka kotimaa joutui myrskyn silmään, olisi voinut helposti siirtyä jonnekin rauhallisille vesille. Kuitenkin hän halusi tässä tapauksessa saada välttämättä perheensä mukaan, ja se ei koskaan ottanut onnistuakseen. Neuvostovallan palatessa kesällä 1944 Viroon Keres oli erittäin vaarallisessa tilanteessa oltuaan toiminut shakkipropagandistina mm. Saksan armeijan parissa. Taitavalla laveeraamisella Keresin kuitenkin onnistui hiljalleen löytää lisääntyvää luottamusta uusien vallanpitäjien joukossa. Neuvostoliiton mestaruus 1947 auttoi tässä huomattavasti, vaikka harjoitteluvajaus sodan ajalta vaikeutti pääsyä entiseen kuntoon.

Vuoden 1948 maailmanmestaruusturnauksessa, jonka odotetusti voitti Mihail Botvinnik, Keres ei kovin hyvin menestynyt, varsinkin 4-1 tappion vuoksi Botvinnikille. Botvinnik-Keres pelien yhteydessä on esitetty hypoteeseja ja väitteitä ulkoisten neuvostotahojen puuttumisesta peliin. Tuon nyt oman näkemykseni tapahtumista esiin.

Myöhemmissä vaiheissaan Keres pysytteli kauan maailman huipun tuntumassa, mutta ei koskaan päässyt maailmanmestaruusotteluun.

Paljon Suomen ja Viron shakkisuhteiden hyväksi tehnyt Paul Keres kuoli Helsingissä sydänkohtaukseen 5.6.1975 paluumatkallaan turnausvoitosta Vancouverissa.

Tule kuulemaan supersuurmestarin elämästä, joka kotimaassaan oli suositumpi ja kuuluisampi kuin kukaan muu omassa maassaan ja katsomaan hänen eräitä vähän tunnettuja pelejään.

Pekka Kauppala